tiistai 6. maaliskuuta 2012

Turhautumista ja monia muita tunteita

Intia iski tajuntaan täydellä voimalla reilun vuoden tauon jälkeen. Viime kerrasta Delhissä on melkein kaksi vuotta, ja viime joulu Keralassa oli ihanan rauhallinen ja kotoinen. Delhi taas ei rauhoitu milloinkaan, eikä asiaa taaskaan auta ruuhkaisilla kujilla kävely yksinään, valkoinen naama oikein kutsuvasti loistaen. Eilinen meni matkasta ja aikaerosta toipuessa, syödessä ja levätessä.

Tämä koko päivä on mennyt jatkoyhteyksiä selvitellen. Se vaan on niin ärsyttävää ja turhauttavaa, kun huomaa toisten yrittävän jatkuvasti huijata ja vetää välistä. Minulle ei jostain syystä mennyt läpi, ettei koko Delhistä ole lähdössä mitään junia seuraavaan viikkoon :) tätä selitystä tarjottiin perusteeksi sille, että olisin vuokrannut oman auton ja kuljettajan kahdeksi viikoksi, erittäin kohtuulliseen hintaan tietenkin. Asioin neljässä eri paikassa yhden bussilipun saamiseksi, ja lopulta kyllästyin niin, että oikeaan paikkaan selvittyäni otin jatkoyhteydet seuraaviksi yhdeksäksi päiväksi. Ehtii ehkä tehdä jotain muutakin kuin seistä jonottamassa lippuja seuraavaan paikkaan :)

Hygieenisyys on nyt huipussaan. Saa nähdä kauanko sitä kestää, sillä nyt en voisi kuvitellakaan syöväni käsin, vaikka se oli normaalia arkipäivää Keralassa. Ruoka on kyllä ihan uskomattoman hyvää, samoin chai, intialainen tee johon on sekoitettu mausteita ja maitoa. Osa ihmisistä on kyllä hyvin ystävällisiä, mutta monella on taka-ajatuksia ja syy ystävällisyyteen.

Huomenna alkaa Holi-festivaali, kevään ja värien juhla. Sen vuoksi lähes kaikki katukauppiaat myyvät värijauheita pienissä pusseissa, kaikissa sateenkaaren väreissä. Niitä sitten sotketaan omat vaatteet ja kasvot sekä tietysti kaikkien muidenkin, jotka sattuvat olemaan heittoetäisyydellä. Holin läheisyyden sain kirjaimellisesti tuntea selkänahassani, kun siihen osui tänään yhteensä kolme vesi-ilmapalloa.

Huomenna matka jatkuu päiväjunalla kohti länttä Jhodpuriin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti